Päiväni alkoi kupillisella mustaakin mustempaa kahvia, mikä minulle maitokahvin ystävänä oli karvas pettymys. Kaivelin jälleen kerran ihasteltavakseni maakuntakirjastosta lainatut huovutuskirjat, joihin olen kertakaikkisen rakastunut! Olen viimeksi huovuttanut yläaste-ikäisenä ja sain tuolloin aikaiseksi paljon kissanleluja ja "läpän" laukkuun, mikä ei koskaan valmistunut. Mielestäni tasohuovutus on mukavaa, terapeuttista, ehkä helppoakin, mutta kaavahuovutus on minulle mörkö, minkä kokeileminen hieman hirvittää! Pitänee kuitenkin tarttua härkää sarvista heti kun mahdollista, sillä kaavahuovutuksen osaaminen laajentaisi huovutusmahdollisuuksia kovasti!
Valloittavat valastohvelit, joita olen haaveillut lämmikkeeksi varpailleni.
(Benedikte Rathmann Hansen - Trendikkäät tohvelit)
Velhomaiset käppyrätohvelit metsänvihreästä villasta valmistettuna näyttäisivät veikeältä takkutukkapoikani jalassa.
(Benedikte Rathmann Hansen - Trendikkäät tohvelit)
Sammaleenvihreä kaitaliina, johon on ommeltu lasihelmin koristeltuja, huovutettuja kukkasia. Tämän liinan aijon tehdä äidille syntymäpäivälahjaksi keväällä.
(Vibeke Saetre & Marit Glubrandsen - Huovutuksen uudet ideat)
3 kommenttia:
Kiitos kommentista:) Vanhat on parempia kuin kasa uusia:D
pitihän sitä vastavierailulle pyrähtää :) mun on kanssa tehny mieli huovuttaa, kävin lybeckerillä aikanaan intensiiviikot huovutusta ja se oli ihanaa <3!
Mikäs olisi sen mukavampaa kuin vedellä, saippualla ja villalla läträäminen!
Lähetä kommentti