lauantai 28. helmikuuta 2009

Kytköksiä

Saimme tekemistä kun kaivelin ikivanhan 8-bittisen Nintendo-pelikonsolin kaappien uumenista päivänvaloon. Hetken aikaa johtohelvetin kanssa taisteltuamme, saimme vempeleen asennettua telkkariin ja pelit toimimaan.

Nostalgiaa ja riemua iltakausiksi.

torstai 26. helmikuuta 2009

Taikalamppu

Tällainen lamppu oli kuin minua varten muuan kirpputorilla. Pyörittelin sitä käsissäni ja kuvittelin sen olohuoneeseen valoa antamaan - taisin rakastua siihen. Sinne se jäi kuitenkin mokoma nököttämään, koska minulla ei ollut siihen varaa. Ehkäpä se odottaa minua ensi keskiviikkoon.

keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Surku

Olen itkenyt tänään niin paljon, että toivoin jo kyyneleideni olevan kultaa.

tiistai 24. helmikuuta 2009

Tuikitavallinen Tiistaipäivä

Lukuisissa blogeissa on kiertänyt hauska "päivä kuvina"-haaste, jonka tekemisen kanssa olen jahkaillut ja jahkaillut. Koska minulla oli tänään moiseen sekä aikaa että intoa, tartuin haasteeseen jälleen kerran oma-aloitteisesti ja tässä on tulos.

Aloitin aamuni kupillisella kuumaa mustaherukkateetä. Sen tuttu maku tuo aina mieleeni lapsuuden reissut ja kuluneen asuntovaunumme, jonka veimme joka kesä samalle leirintäalueelle toimittamaan kesämökin virkaa. Saimme ensimmäiset teepakkauksemme Kaustisten S-marketista. Kaisa halusi mustaherukanmakuista, minä toffeen. Noita kahta teemakua joimme asuntovaunullamme aamuisin piirrettyjä katsellen kun äiti laittoi katkuisella kaasuhellalla aamupalaa.

Aamupöhnäilyn, teen ja suihkun jälkeen suuntasimme postin kautta apteekkiin, jonka ankeassa ympäristössä Joni halusi näpätä minusta kuvan. Päässä hetkellisesti unohdukseen vaipunut, rakas mansikkapiponi, jonka tänään löysin kuin ihmeen kaupalla villavaatelaatikosta.

Apteekista löntystelimme pieneen lähikirjastoon, jonka seinälle oli koristeeksi ripustettu kirjojen välistä löytyneitä, unohtuneita kirjanmerkkejä. Hellyyttävää!

Ja tässä lainaamani kirjat. Viime postauksessa hehkuttamani teoksen innoittamani lainasin Joanne Harrisin opukset "kesäviiniä", "pieni suklaapuoti", sekä sen jatko-osan "karamellikengät". Mukaan tarttui myös Lisa Jewellin superhömppä "Se ainoa oikea".

Kokkasin vakkariruokaamme makaronimössöä, mikä taitaakin olla tuttu näky kaikkien opiskelijoiden keittiöissä. Varioimme usein tätä koiran oksennukselta näyttävää sekasotkua kyllästymisen pelossa kaikella kaapista löytyvällä, joten lisäsin tämän päivän annokseen pakasteherneitä ja chilikastikkeella kyllästettyjä papuja.

Täydella mahalla olikin mukava köllähtää sänkyyn kissojen seuraksi H&M:n uuden home-kuvaston kanssa ja voi kuinka sen selaaminen rahattomana oli pelkkää itsekidutusta. Kuvastossa oli vaikka ja vallan mitä silmäähivelevää, mikä tietysti tietää rahan menoa Maaliskuulle!

Illalla pelasimme Palmusaaren Pohattaa ja söimme pahimpaan makeannälkään keittelemääni toffeeta. Söin niitä kaksi ja olin puklauttaa, niin makeita ne olivat. Paha olo meni kuitenkin pois, kun voitin pelin ja ajoin Jonin konkurssin partaalle. Kerrankin!

Huomenna on aikainen herätys, joten taidan tutustua tarkemmin lainaamiini kirjoihin ja painua pehkuihin. Kauniita unia!

maanantai 23. helmikuuta 2009

Lumoavat mausteet

Luin viikonlopun aikana Marsha Mehranin kirjoittaman kirjan "Lumoavien mausteiden kahvila". Kirja olikin varsin herkullinen lukuelämys, sillä kansien väliin mahtui paljon kaunista, värikästä kerrontaa, kukkivaa huumoria ja romantiikkaa Irlannin viimaisissa maisemissa. Opus toi mieleeni ihanan Laura Esquivelin kirjan "pöytään ja vuoteeseen", Cuca Canalsin vähintään yhtä ihanan teoksen "Itke, Alegria", sekä elokuvasuosikkini Pienen suklaapuodin. Suosittelen kirjaa kaikille romantiikannälkäisille, ruoanlaiton ystäville, sekä heille joihin hieman Amélie-tyyppinen huumori kolahtaa.

Jospa kirjan takakannen teksti valoittaisi teitä enemmän kirjan tarinasta, kuin minun jonninjoutava höpinäni:

"Sisarukset Marjan, Bahar ja Layla pakenevat Iranin vallankumousta vuonna 1979. Heidän tiensä vie syrjäiseen Ballinacroaghin kylään, joka kyhjöttää tuulten piiskaamana Irlannin rannikolla. Perinteisiin takertuneiden asukkaiden tyrmistykseksi yritteliäät siskokset perustavat kylänraitille persialaista ruokaa tarjoavan Babylon Cafén. Pian eksoottiset tuoksut ja lumoavat maut saavat koko kylän sekaisin. Kauniit kokit saavat huomaamattaan aikaan varsinaisen romanttisen keitoksen."

sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Aamuisin

Kevätaurinko näyttäisi piristävän meidän ihmisten lisäksi myös talon karvaisempiakin asukkeja. Kissat heräävät varhain aamulla ja kömpivät ikkunalaudalle toivottamaan auringon ensimmäiset säteet tervetulleiksi. Aikansa köllöteltyään ne kiinnittävät huomionsa ilmassa hiljalleen leijuviin pölyhiukkasiin ja päivän leikit voivat alkaa.

Minä herään yleensä kissojen kisuamiseen ja pyrin pelastamaan niiden hampaista kaiken pelastettavissa olevan, Joni sen sijaan nukkuu huoletta yli puolen päivän. Nuo aamun tunnit, jolloin saan olla ihan vain itsekseni, ovat elintärkeitä. Kääriydyn lämpimän viltin kanssa sohvannurkkaan, lueskelen hömppälehtiä ja käyn pitkässä, lämpimässä suihkussa. Kaiken lisäksi olen aamuisin tehokkaimmillani - kun olen saanut heräillä omaan tahtiini ja nauttia rauhallisuudesta, tiskaan astiat hyvän musiikin tahdissa ja laittelen puhtaat pyykit kaappiin nauttien niiden raikkaasta, puhtaasta tuoksusta.

lauantai 21. helmikuuta 2009

Jäljet 28

En olekaan muistanut hehkuttaa projektista, johon lähden mukaan opintojeni puitteissa! Lappeenrannan kaupunki järjestää Suomen Kulttuurirahaston tuella jäljet 28-hankkeen, jonka tarkoituksena on järjestää nuorille taidetyöpajatoimintaa, jossa nuoret dokumentoivat elämäänsä käyttäen siihen taiteen luovia keinoja.

Hankkeeseen on sitoutunut taiteilijoiden lisäksi useita yhteistyötahoja ja taidetyöpajat toteutetaan lukuvuosien 2009-2010 ja 2010-2011. Työskentely tapahtuu nuorten ehdoilla, mutta tarkoitus olisi perehtyä seuraaviin teemoihin 1. MINÄ 2. RAKKAUS 3. ROHKEUS ja 4. VALINNAT.

Nuorten "jäljet" koostuvat videoista, tanssista, runoista, draamasta ja lasi-, media- ja/tai romutaideteoksista. Jäljet kootaan vuonna 2011 järjestevälle jäljet 28-viikolle Lappeenrannan Kaupunginteatteriin.

Minna Pirilä-Martti kutsui minut (ja liudan muita sosiaalialan opiskelijoita) 10.3 käytävään palaveriin, jossa mietiskelemme minulle sopivaa ryhmää ja taiteilijaparia. Toivottavasti voin tuuskata tämän projektin kanssa kesällä mahdollisimman paljon, jotta voisin hyvällä omallatunnolla säästyä kesätöiden kamaluuksilta.

perjantai 20. helmikuuta 2009

Kellopeliappelsiini

Eilisen elokuvan ansiosta tiedän nyt, miltä tulen näyttämään Mirjan naamiaisissa Maalikuun lopulla. Päätin pukeutua Kellopeliappelsiinin mukaisesti näin:

Eli nyt siis kyhäämään silmä-kalvosimia ja kiertelemään kirppiksiä munasuojien(...), knallin, maihinnousukenkien ja valkoisten henkseleiden toivossa!

Tule kesä

Olisipa kesä. Pimeys, synkkyys ja kylmyys ovat saattaneet minutkin horrokseen. Olen koko ajan väsynyt, laiska ja kaikkeen turtunut - oikein mikään ei kiinnosta. Onneksi tänään alkoi hiihtoloma ja pääsen rentoutumaan, rauhoittumaan ja saan vihdoin kaipaamaani aikaa kaikenmoiselle mukavalle puuhastelulle. Aijon maalata aloittamani kissataulun loppuun, uppotua hömppä-kirjoihin, sekoittaa unirytmini ja juoda aamukahvit kaikessa rauhassa ämpärin kokoisesta mukista.

Tässä muutamia kuvia kuluneista kesistä, lähinnä itselleni valoa tuomaan keskelle lumen paljoutta.

Lapsuuden kesät ovat painautuneet muistoihini loputtoman pitkinä ja lämpiminä. Kuvassa Kaisa ja minä.

Kylmää, hyttysiä, sytytysnestettä, makkaraa ja maissia jonakin kesän 2007 iltana Kopsassa. Ja Kirsi.

Vuonna 2007 kävimme Manamasalossa. Leirintäalueella oli lampaita ja minulla pissatulehdus.

Paheelliset hevoslaitumen laidalla Juhannuksena 2008.

Sama laidun, sama kesä, samat paheelliset ja ihana Tatja. Näytetään bändiltä.

Jokin huolettomista aamuista Paavolan mökillä.

Kello näyttäisi olevan jo sen verran paljon, että taidan lähteä leikkimään Jonin kanssa "laiva on lastattu"-leikkiä ja aloittaa kellopeliappelsiinin katsomisen, kun se on vielä mahdollista nukahtamatta.

keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Harmaja

Töistä tullessani eteisen lattialla odotti minua paksu kirjekuori, jonka sisältä putkahti tänään ilmestynyt raahelaisen Harmaja-orkesterin esikoisalbumi. Ihanaa! Yhtyeen keulahahmo J.P Leppäluoto kuvailee yhtyeensä musiikkia mielestäni lyhyesti, ytimekkäästi ja todenmukaisesti näin: "Harmaja ui syvissä ja tummissa vesissä, valoa näytetään pilven raosta vain kun se on välttämätöntä. Tarinoita elämästä ja sen ulkopuolelta". Luvassa on siis monta melankolian ja melodian täytteistä tuntia.

Harmajan viralliset kotisivut löydät täältä, ja tästä painamalla voit käydä kuuntelemassa miltä Harmaja kuulostaa sinun korvaasi. Itse olen myynyt yhtyeellä sieluni.

tiistai 17. helmikuuta 2009

Kurkistus astiakaappiin

Siivoilin tänään astiakaappia ja näpsyttelin kuvia lempiastioistani piristääkseni muuten niin apeamielistä päivää. Olen vuoron perään iloinnut ja ollut itku kurkussa. Elämäni on vain niin pysähtynyttä, etten jaksa riemuita arjesta, joka toistaa viikosta toiseen samaa kaavaa.

Kirkasta Aino Aaltoa ikäänkuin parempina päivinä.

Kirppiksiltä pikkuhiljaa koottu sarja moisia. Utelias Iikku-kissa ei tullut kaupanpäällisinä.

Pikku-tyttönä kummitädiltä saatu muumimuki. Näin huuto.netissä sen nykyisen hinnan ja siirsin mukin käyttöastioiden joukosta syrjään.

Leonardon viskilasit, joita rakastan niin paljon, etten uskalla käyttää niitä! Sitäpaitsi vihaan viskiä.


Kirpparilta mukaan tarttuneet kipposet, joille en ole keksinyt käyttötarkoitusta. Kenties käytän niitä joskus sokerikkoina kahvipöydässä.

Savilautanen, joka yleensä saa hedelmiä painolastikseen. Kas kirppikseltä tämäkin!

sunnuntai 15. helmikuuta 2009

Neljänne neljäs

Elohiiri haastoi kaikki bloginsa lukijat paljastamaan neljännen kuvan koneensa neljännestä kuvakansiosta.

Säännöt kuuluvat näin:

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.


Ohessa on Pyreneiden vuoristosta lentokoneesta käsin näpsäisty kuva. Se on otettu vuoden 2006 joulukuussa, kun matkasimme äitini ja pikkusiskoni kanssa löhöilemään Gran Canarian aurinkoon. Pyreneet sijaitsevat Espanjan ja Ranskan välimaastossa ja näyttävät kerrassaan upeilta, kun niitä katselee korkeuksista.

Tämä haaste oli niin hauska, että haastan myös puolestani jokaisen blogini lukijan tekemään sen!

lauantai 14. helmikuuta 2009

Hyvää ystävänpäivää!

Leivoinpas ystävänpäivää ja Jonia ajatellen suuren läjän helppoja, mutta ihan erityisen hyviä kinkkupasteijoita. Pasteijat kuuluvat ehdottomasti yhteen jääkylmän maitolasillisen kanssa, sillä ne ovat voittamaton yhdistelmä - naminam.

Kiersin alkuviikosta kirpputoreja aika menestyksekkäästi, mutta valokuvaaminen on ollut hätäistä, koska en vieläkään ole raskinut ostaa uusia pattereita kameraani. Olen siis näpsinyt seuraavat otokset kiireessä, toivoen että kamerassa olisi virtaa vielä yhteen otokseen. Ainainen rahapula on yksi opiskelun surkeimmista puolista.

Kelta-ruskea, pellavainen hame, jossa yksityiskohtina pitsireunukset, jännät ompelukset ja lentelevät linnut. Hieman kyseenalainen vaatekappale, mutta miellyttää silmääni jollakin kierolla tavalla. Kesä-juttu. 3 euroa.

Sininen neule, jossa puolipitkät hiat ja kauluksessa aika hauskat nappi-yksityiskohdat. En erityisemmin pidä sinisestä, mutta väri sopii mielestäni neuleen malliin (jota te ette kuvasta saa selville =D). Vaatetuksessa sininen on vielä ihan ok, mutta sisutuksessa se aiheuttaa minulle vain harmaita hiuksia ja inhon väreitä.

Loput löydöistäni esittelen, kunhan saan kamerani täyteen toimintakuntoonsa. Sitä odotellessa, hyvää viikonloppua ja oikein lämminhenkistä ystävänpäivää!

tiistai 10. helmikuuta 2009

Tänään

Tein Suvin kanssa tänään pikaisen katsauksen löytökirpputorille ja sinne oli aukaistu kaksi oikein mukavan näköistä pöytää. Löysin itselleni mekon, josta sain digikameralla hätäisesti näpsäistyä ala-arvoisen kuvan, ennen kuin kameran patterit tyhjenivät. Mekko on oikasti hyvin istuva, eikä laisinkaan niin mummo-mallinen, kuin kuva antaa ymmärtää.

Opiskeluherkkuna kylmää vesimelonia, nam!

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Ihmissusi

Että nämä kirotut Sunnuntait osaavatkin olla pitkäveteisiä. Ulkona vellova koiranilma on saanut minut kaivautumaan torkkupeiton alle Harry Potter-kirjan ja karkkikulhon kanssa. Jännitän huomista koulupäivää niin kamalasti, että toisaalta en ole muuta kaivannutkaan kuin rentouttavaa lukuhetkeä.

Maaliskuussa Lappeenrannan kaupunginteatterissa saa ensi-iltansa ihmissusi-näytelmä, jonne Joni on luvannut viedä minut Huhtikuussa syntymäpäivänäni. Teatterin sivuille oli ilmestynyt traileri. Miten ihanaa onkaan asua paikkakunnalla, jossa kulttuurin pariin voi hakeutua ilman monen kymmenen kilometrin ajomatkaa lähimpään suurkaupunkiin!

Aamulla nakuttelin seinään koukun, johon ripustin kuvan tummahipiäisestä miehestä. Kuva on kulkenut mukanani siitä asti, kun sen pikkutyttönä ostin kuvan miestä muistuttava naapurinpoika mielessäni.

lauantai 7. helmikuuta 2009

Onnellinen päivä

Eilen suuntasimme jo aamuvarhain kaupungille katselemaan elämää ja hoitamaan ikäviä velvollisuuksia. Takkunen kävi lääkärissä ja sai unilääkket levottomiin öihinsä - minäkin olen tyytyväinen. Kiersimme löytiksen, kävimme viiniostoksilla ja teimme löytyjä kirjakaupasta. Illalla möngimme kotiin väsyneinä, tyytyväisyydestä tuhisten ja valmiina pitkille päiväunille.

Vaahtokarkkikaakao, hyvää luettavaa ja alku ihanalle päivälle Coffee Housessa.

Kirjakaupan alennuksesta löysimme kauan kaipaamamme DVD-monopolyn, sekä alkuperäisestä konseptistaan poikkeavan Cluedon. Rakastan lautapelejä ja ostan niitä mielelläni, vaikka ne ovatkin kalliita. Niistä on iloa useiksi vuosiksi eteenpäin, eikä niiden arvoa voi mitata rahassa.

Riekuimme myöhään yöhön viinilasit käsissämme. Iltaan mahtui paljon vaivihkaa vaihdettuja pusuja, kuivakkaa huumoria, hyviä keskusteluja, lämpimiä katseita ja muutama Cluedo-kilpa. Kunpa elämä olisi aina tällaista.

torstai 5. helmikuuta 2009

Suihkis

Haastoin itse itseni blogeissa liikkuneeseen spray-haasteeseen, mutta spray-purkkien puutteessa muokkasin sen koskemaan kaikkia suihkuteltavia juttuja. Kuten näette -suihkepullojeni valikoima ei ole päätähuimaavan suuri, mutta sitäkin vaaleanpunaisempi!

Käytän hiuslakkaa äärimmäisen harvoin, vain muutamia kertoja vuodessa. Siksi en satsaakaan kampaamotuotteisiin, vaan ostan lähes halvinta mahdollista. Tämän vuoden lakkapullo on Sunsilkin.

... ja kuvan hajuvedet vasemmalta oikealle.

1. Gran Canarialta mukaan tarttunut Dunhill Desiré Pink.

2. Lahja parfyymiliikkeessä toimivalta perhetutulta: Diorin Chris 1947

3. Joululahjaksi saatu MEXX:n Wild

4. Miss Sixtyn Rock Muse, lahja pikkusiskolta

Rakastan hajuvesiä ja tuoksuja yli kaiken, mutta kroonisen päänsärkyni vuoksi niidenkin käyttäminen on vähentynyt.

Värjäsin eilen hiukseni ja operaatio sujui kivuttomasti. Inhoan sitä tylsää, rajoittunutta puolituntista, kun väriaine muhii hiuksissa! Eilen kuitenkin suunnittelin tuolle ajalle puuhaa - laskin ammeeseen vedet ja hyppäsin sinne Harry Potterin kera ja kas vain, aika riensi!

sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Matkakuume

Katselin tänään parin vuoden takaisia kuvia matkastani Gran Canarian aurinkoon lieventääkseni matkakuumetta, joka on vallannut sekä minut, että Jonin.

Puerto Rico satamasta käsin

Kulkukissa, jonka kanssa nukuin päiväunia terassillamme

Yöllinen maisema terassiltamme

...ja kuivalihaa!