sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Aamuisin

Kevätaurinko näyttäisi piristävän meidän ihmisten lisäksi myös talon karvaisempiakin asukkeja. Kissat heräävät varhain aamulla ja kömpivät ikkunalaudalle toivottamaan auringon ensimmäiset säteet tervetulleiksi. Aikansa köllöteltyään ne kiinnittävät huomionsa ilmassa hiljalleen leijuviin pölyhiukkasiin ja päivän leikit voivat alkaa.

Minä herään yleensä kissojen kisuamiseen ja pyrin pelastamaan niiden hampaista kaiken pelastettavissa olevan, Joni sen sijaan nukkuu huoletta yli puolen päivän. Nuo aamun tunnit, jolloin saan olla ihan vain itsekseni, ovat elintärkeitä. Kääriydyn lämpimän viltin kanssa sohvannurkkaan, lueskelen hömppälehtiä ja käyn pitkässä, lämpimässä suihkussa. Kaiken lisäksi olen aamuisin tehokkaimmillani - kun olen saanut heräillä omaan tahtiini ja nauttia rauhallisuudesta, tiskaan astiat hyvän musiikin tahdissa ja laittelen puhtaat pyykit kaappiin nauttien niiden raikkaasta, puhtaasta tuoksusta.

Ei kommentteja: