Opettelin eilen neulomaan. Katselin jo ihan liian monta kertaa nähtyä komediaa, hörpin kuumaa glögiä Peppi-mukista ja istuskelin sohvalla lämpimään vilttiin kääriytyneenä puikkoja kilistellen. Piposta tuli tällainen. Ihan söpö kaveri uudelle takilleni.
Tältä se näyttää toiselta puolen...
... ja tältä toiselta puolen. Lanka on Novitan Puroa, sävy kanervikko. Jälkeni on vielä aika karmeaa katseltavaa. Toivon että se tasaantuu sitä myötä, kun opin lisää.
Niin naurettavalta kuin se tuntuukin, tämä on ensimmäinen neulokseni jonka saan valmiiksi. En ole ikinä tehnyt villasukkia, en lapasia. Yläasteella kässäntunneilla aloitetun kaulahuivinkin kutoi äiti loppuun, kun minä en jaksanut.
Kaikille muillekin silmukoidensotkijoille suosittelen sivustoa käspaikka. Minä aijon päästä jyvälle neulomisen saloista. Nyt vanhempana, ilman nihkeää kässänmaikkaa ja suorituspakkoa.
3 kommenttia:
Puikkojen kilistely on aivan ihanaa puuhaa. (: Vaikka yläasteella käsityöntunnit kyllä oli jotain kammottavaa. Minäki tykkään nykyään ihan kamalasti neulomisesta. (:
Mie aloitin yläasteen kässän tunnilla kans kaulaliinaa neulomaan, lopulta siitä taisi tulla jonkin sortin sipulipussi tai vastaava. :D
Ansku: Juu on, kunhan vielä oppisi! Yläasteen käsityöopettaja vei minulta innostuksen moneksi vuodeksi.. Onneksi minulla on koko elämä aikaa opetella näitä juttuja itsekseni :)
Merzu: Minä aloitin huivin tekoa, jonka äiti joutui kutomaan loppuun. Opettaja varmaan ihmetteli, kun puolet huivista oli tosi suttuista jälkeä ja toinen puoli sileä kuin mikä :D Sipulipussihan on todella käytännöllinen tarvike :D
Lähetä kommentti