Siinä se nyt sitten vihdoin on. Vaikeuksien kautta. Soittivat päivällä kierrätyskeskuksesta hukanneensa(!!!) minun hyllyni, mutta löysivät sen sitten. Hyllyillä kirjat ja maatuskaperhe, baarikaapissa toistaiseksi pelkkä valo. Vitriinissä hienot lasit ja muumimuki, se ainokainen.
7 kommenttia:
hei,tuohan on itseasiassa tismalleen samanlainen kirjahylly ku Pietilässä oli vai onko edelleenkin ?
/Kirsi
Oon nähnyt jollakin tuollaisen samanlaisen hyllyn, en vain kuolemaksenikaan nyt muista että kenellä. (: Hieno!
NO kyllähän noin pieni esine voi mennä hukkaan kenellä tahansa, milloin tahansa, missä tahanasa. Khihh.
Tiedätkö tämän valmistusvuotta? Mietin tuota viilutettua pintaa. Kaunis. Meillekin on ilmeisesti joskus tulossa tuon tyylinen Villen siskolta ja sen mieheltä. Kun ne muuttivat uuteen kotiin ja siellä oli navetassa hirvittävät määrät kaikkea ihanaa. Joista en tietenkään saanut ottaa tänne kotiin läheskään kaikkea mitä olisin halunnut. =D Ville kielsi. On se niin väärin!
Ihana, tuli lapsuus mieleen. Meillä oli tollanen 70 luvulla.
Kirsi: Ah kato joo! Minä en olis tunnistanut, näyttää hylly niin erinlaiselta, kun se ei ole palkintopokaalien peitossa :D
Ansku: Minustakin se on hieno! :D Musta tuntuu että näitä hyllyjä on vähän siellä sun täällä, mummujen perintöjä. :)
Minttu: Älä muuta virka, tämmöinen taskukokoinen. :D En tiedä valmistusvuodesta yhtään, mutta oon aika varma että 70-luvulla. Tykkään kaikesta 70-luvun jutuista... Jotenkin uudet kirjahyllyt ovat niin kylmiä!
PikkuinenMyy: Joskus sitä tekee löytöjä :) 70-luvulla on kaikki ollut tosi ihanaa!
Mulla oli tuollainen ja joku onnellinen haki sen multa 2e uloskantohintaan :)
On vain liikaa tavaraa ja kaikki ei mahdu.
Se joku onnellinen teki tosi hyvät kaupat!
Lähetä kommentti