Tiedättekö sen tunteen? Sen, kun yhtäkkiä tuosta noin vain keksii, että jonnekin on päästävä? Sitten pakonimaisesti etsit halpoja lentolippuja ja tietoa matkakohteesta aina aamuyön tunneille saakka, kuten minä tänään. Mitenhän tästä kaukokaipuusta, reissuinnosta ja maailman näkemisen halusta pääsisi eroon? Niin paljon helpompaa olisi viihtyä kotona ja keräillä vaikka... käsiaseita ja viihde-elektroniikkaa.
Tämän päiväinen Malesia-episodi oli pahanlaatuinen. Jostain se vain tuli ja yhtäkkiä olin ihan vakuuttunut siitä, että minun on nähtävä Kuala Lumpurin ihmisvilinä, rellotettava Langkawin paratiisisaarella ja vaellettava Borneon sademetsissä.
Paluu afrikkaan on alkanut epäilyttämään... Tottakai haluan sinne, minähän rakastan Tansaniaa, mutta lomamatka sinne... Äh, ihan liian aikaista! Työhommeleiden perässä lähden sinne epäilemättä ja täynnä intoa, mutta tässä välissä voisin pakata rinkkani ja matkata itään!
Maiskuttelen malesiaa vielä hetken verran. Jotenkin se tuntuisi nyt niin oikealta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti