Helsinki, Raahe ja kesälöpinöitä

Loppui se hauskanpito. Aloitin duunin samassa paikassa, jossa viime kesänkin työskentelin. Helppoja päiviä. Lapsetkin ottaneet hyvin vastaan, saivat kai vittuilla viime kesänä tarpeeksi, kun eivät enää jaksa edes yrittää.

Ennen töiden alkua kävin vähän katselemassa Helsinkiä ja Raahea. Helsingissä viikonloppu, Maailma kylässä-festarit Miian ja Massukan kanssa ja ihmeellinen ilta Kopsan tyttöjen seurassa. Kirsi lähti Ghanaan kolmen kuukauden työharkkaan, joten pidettiin pienet läksiäispirskeet.

Minä, Miia ja Massuka ollaan hieman mietitty kommuuniasumista ja katseltu kivoja rivitalokämppiä Helsingin kupeesta. Voisin suorittaa koulukurssit henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla ja etsiä kivan työpaikan stadista. Asumiskustannukset laskisivat, kissoilla olisi tilaa temmeltää ja elämä olisi kaikin puolin hauskempaa vanhojen hippien kanssa.

Raahessa sitten olikin kaikenlaista. Vaari ja iskä tekivät hiilejä perinteisesti hiilimiilulla, joka sitten Salménin suvun kera talkoovoimin purettiin.

Olipa myös aika monta oluenhuuruista iltaa siellä sun täällä. Tatjan kanssa käytiin bluukkarissa kuuntelemassa, kun pappapändi soitti paskaa musiikkia, äitin houkuttelemana eksyin ruiskuhuoneelle istumaan ja sieltä salakaljoille rytmikellarin takapihalle. Jennillä oli synttärit ja Fungus liver soitti museorannassa. Keikan kyllä missasin, mutta olut maittoi musiikin jälkeenkin. Mitä vielä. Nitan kanssa kohdattiin vuosien jälkeen ja ryyppäämiseksihän se sekin meni. Huh. En meinaa toipua tuosta turvotuksen määrästä.

Minä ja Tattu

No ne salakalijat.

Fungusta piti lähteä kattomaan mutta kun meidän takapihalla oli ihanaa ja lämmintä.

Nita ja Jaskan pylly

Jenskan synttikset.

Mitähän muuta. Kävin Muorilla sovittelemassa vanhoja silmälaseja, heitin talviturkin Valkeisjärvelle, opettelin ajamaan Stigalla nurmikkoa, kävin Tauvossa ajelulla äiskän kanssa, otin aurinkoa ja rakastuin elämään ainaski sata kertaa.

Siinäpä raaheilu tiivistetysti. Kotimatka oli painajaismainen. Lipunmyynti oli rikki Vihannissa, paikkalippu jäi saamatta. Laukku niin painava, että piti jättää se käytävään ja istua itse toisessa vaunussa - laukussa tietenkin läppäri ja järjestelmäkamera. Tikkurilassa täytyi junaa vaihtaa, mutta sitä ei tullut! Siinä sitten ihmettelin hetken, lähdin Katalle ja sieltä kaljalle... Seuraavana päivänä hädissäni aamujunassa sitten mietin, että ehdinkö pomon kanssa sovittuun aikaan kirjoittamaan työsopimusta, kun taas aikataulut olivat ihan solmussa.

Mitäpä muuta. Elämä on kaikin puolin ihanaa ja oon maailman onnellisin, kun oon päässyt pois tuon exän hirmuvallan alta. Jälkeenpäin pohtinut, että miten sitä edes sellaiseen alistui, kun oon kuitenkin aina kokenut olevani jollain tavalla vahva ihminen.

Varattiin Katan kanssa festariliput ja lähdetään Ilosaareen rokkaamaan. Ens viikolla olis neljän päivän vapaa ja Raahessa Pekanpäivät. Samuli Putro siellä olisi ja vähän muutakin kuunneltavaa.

Peeäs onko tähän bloggeriin tullut joku juttu, kun kuvia ei saa lähemmäs toisiaan edes HTML-koodia muokkaamalla? dufsklhvkgl ärsyttää

Malaysia

Sain päähänpiston:

Tiedättekö sen tunteen? Sen, kun yhtäkkiä tuosta noin vain keksii, että jonnekin on päästävä? Sitten pakonimaisesti etsit halpoja lentolippuja ja tietoa matkakohteesta aina aamuyön tunneille saakka, kuten minä tänään. Mitenhän tästä kaukokaipuusta, reissuinnosta ja maailman näkemisen halusta pääsisi eroon? Niin paljon helpompaa olisi viihtyä kotona ja keräillä vaikka... käsiaseita ja viihde-elektroniikkaa.

Tämän päiväinen Malesia-episodi oli pahanlaatuinen. Jostain se vain tuli ja yhtäkkiä olin ihan vakuuttunut siitä, että minun on nähtävä Kuala Lumpurin ihmisvilinä, rellotettava Langkawin paratiisisaarella ja vaellettava Borneon sademetsissä.

Paluu afrikkaan on alkanut epäilyttämään... Tottakai haluan sinne, minähän rakastan Tansaniaa, mutta lomamatka sinne... Äh, ihan liian aikaista! Työhommeleiden perässä lähden sinne epäilemättä ja täynnä intoa, mutta tässä välissä voisin pakata rinkkani ja matkata itään!

Maiskuttelen malesiaa vielä hetken verran. Jotenkin se tuntuisi nyt niin oikealta.