Uskallan

"Minä uskallan olla se ihminen,
joka olen.
Keskeneräinen, mutta kuitenkin onnellinen,
uuden elämän edessä epävarma ja kuitenkin tiedonhaluinen,
joskus ratkaisujen edessä pelokas,
hämmentynyt ajatusten paljouden keskellä,
ja kuitenkin myös pienistä ykistyiskohdista haltioitunut.

Epäilevä ja empivä,
sitten taas rohkea ja vakaa,
sanoihin mieltynyt,
sitten taas vaiteliaana syrjään vetäytynyt.
Joskus rikki revitty ja täynnä ristiriitaisuutta,
mutta myös yksipuolinen ja naiivi.
Vielä paljon muutakin minä olen
jotain, mitä ei aina osaa kuvailla.

Minä uskallan
katsoa itseäni,
rakastaa itseäni
sellaisena kuin olen
ja antaa myös muiden nähdä minut
tällaisena
rakastetaan minua sitten
tai ei."

-Ulrich Schaffer

Kuvat täältä

Lumoavat mausteet

Luin viikonlopun aikana Marsha Mehranin kirjoittaman kirjan "Lumoavien mausteiden kahvila". Kirja olikin varsin herkullinen lukuelämys, sillä kansien väliin mahtui paljon kaunista, värikästä kerrontaa, kukkivaa huumoria ja romantiikkaa Irlannin viimaisissa maisemissa. Opus toi mieleeni ihanan Laura Esquivelin kirjan "pöytään ja vuoteeseen", Cuca Canalsin vähintään yhtä ihanan teoksen "Itke, Alegria", sekä elokuvasuosikkini Pienen suklaapuodin. Suosittelen kirjaa kaikille romantiikannälkäisille, ruoanlaiton ystäville, sekä heille joihin hieman Amélie-tyyppinen huumori kolahtaa.

Jospa kirjan takakannen teksti valoittaisi teitä enemmän kirjan tarinasta, kuin minun jonninjoutava höpinäni:

"Sisarukset Marjan, Bahar ja Layla pakenevat Iranin vallankumousta vuonna 1979. Heidän tiensä vie syrjäiseen Ballinacroaghin kylään, joka kyhjöttää tuulten piiskaamana Irlannin rannikolla. Perinteisiin takertuneiden asukkaiden tyrmistykseksi yritteliäät siskokset perustavat kylänraitille persialaista ruokaa tarjoavan Babylon Cafén. Pian eksoottiset tuoksut ja lumoavat maut saavat koko kylän sekaisin. Kauniit kokit saavat huomaamattaan aikaan varsinaisen romanttisen keitoksen."